Girls On The Wing

Pari postausta ollaan laitettu viime aikoina todella hyvistä uusista, vähän tuntemattomimmista bändeistä. Tässä vielä yksi, joka oli pakko laittaa. Mut hei, koittakaa kestää tätä meidän indierock-kautta… kaikki meidän kaverit takuuvarmasti kuitenkin tietää, että meidän kummankin lempimusaan kuuluu kaikenlainen listahitti ja poppi. Viime aikoina on vaan tullut törmättyä muutamiin älyttömän hyviin bändeihin, ei ehkä uusiin, mutta meille uusiin tuttavuuksiin. Yksi tällainen on Band Of Horses – mä olen varmasti ollut ihan pihalla, kun tällainen bändi on mennyt ohi, nyt vasta siihen satuin tutustumaan. Sisko taitaa olla enemmän aallonharjalla näiden bändien kanssa työpaikkansa takia, pliis pidä mutkin ajan tasalla etten mä ihan tipu kelkasta. Ai niin, pienen googlettamisen jälkeen selvisi, että ovat olleet Tavastialla keikalla pari viikkoa sitten. OK.

Joka tapauksessa, tässä Band Of Horsesin biisi The Funeral, jota olen kuunnellut tänään ehkä 20 kertaa putkeen. I like.

Bear with us please with the indierock bands – all of our friends, you know for sure that we love-love-love mainstream music (Madonna, Green Day, The Sounds, Justin Timberlake, lately even Ashley Tisdale)… just name a top 20 hit, there’s a big chance it can be found on my or Saara’s iPod.
Anyway, lately we’ve had a thing for more unknown bands (at least here in Finland). A while ago I discovered this band called Band Of Horses (should I have known it or am I just laggin behind?!?) and especially their song The Funeral, which I have listened to today for about 20 times. I like.

Joskus kuulee jostain bändistä puhuttavan ja hehkutettavan vaikka kuinka paljon, mutta vihjeistä huolimatta sitä ei tule tutustuttua bändiin edes yhden biisin vertaa. Käytän esimerkkiä skotlantilaisesta yhtyeestä nimeltä Biffy Clyro. Olin kuullut paljon hyvää heistä varsinkin viime joulukuisen Tavastian keikan aikaan, mutta sivuutin tämän hassunnimisen kokoonpanoon ihan täysin. Viime viikolla mulle kuitenkin soitettiin bändin uusi biisi “That Golden Rule” ja alkoi heti nolottamaan miksen ollut aikaisemmin heihin kiinnittänyt mitään huomiota. Biisi teki muhun ensikuulemalta vaikutuksen, varsinkin sen mahtipontinen loppu, jonka voisi kuvitella soivan jonkun elokuvan jännittävässä loppukohtauksessa. Rokkia mun makuun. Plus bändissä soittaa kaksoset – rumpali Ben Johnston ja basisti James Johnston.  Onhan sekin mainitsemisen arvoinen fakta eikö vaan?

You know sometimes when you hear many people around you buzzing about a band, but still you don’t get yourself even to listen one song from them. Example for me: Scottish alternative rock band Biffy Clyro. After over half a year of knowingly ignoring them, I was introduced to their new single “That Golden Rule”. I was impressed and feeling bad I didn’t pay any attention to them before. I especially like the grand-gestured finish for the song that could very well be of an action movie scene. Plus there are twins in the band; Ben and James Johnston. Worth mentioning, right:)